sao-faq.md

Yleistä

Olemisen tarkoitus

Tämän dokumentin on tarkoitus vastata sellaisiin keskusteluryhmissä sfnet.atk.ohjelmointi usein esitettyihin kysymyksiin, joihin ei ole järkevää vastata tai joihin ei ole vielä vastattu kansainvälisissä FAQ:eissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä FAQ ei juurikaan käsittele esimerkiksi ohjelmointikieliä eikä numeerisia menetelmiä. Tässä artikkelissa käsitellään myös hieman ryhmissä noudatettavia käyttäytymissääntöjä.

Ohjelmoinnin ja ohjelmointikielten alkeita käsitellään ryhmän sfnet.atk.ohjelmointi.alkeet FAQ:ssa

Edellä esitettyjen rajausten vuoksi tämä FAQ käsittelee lähinnä sellaisia algoritmeja, joiden käyttöönoton taustalla on hallinnollinen tai poliittinen päätös.

Mistä tämän FAQin saa?

Yleensä tähän kysymykseen vastataan: "Luet sitä nyt juuri, joten säilytä hallussasi oleva kappale."

Uusin versio on aina löydettävissä FAQin seittisivulta.

Tämä dokumentti on olemassa myös tekstiversiona (ilman korostuksia ja korostuksineen).

Myös FAQin SGML-sorsat ovat saatavilla. Tarvitset niiden käsittelemiseen uudehkon Debiandoc-SGML-paketin, joka toiminee ainakin kaikissa Unixeissa.

Kaikissa ylläolevissa osoitteissa on aina FAQin uusin julkaistu versio.

Kirjoitelmaan tehdyt muutokset löytyvät GNU ChangeLog sekä HTML-muodossa.

Tämä FAQ pyritään postaamaan joka kuukauden 17. päivänä uutisryhmään sfnet.atk.ohjelmointi.

Missä ja mitä voin kysyä?

Ennenkuin kysyt, tarkista, onko kysymykseesi vastattu tässä kirjoitelmassa.

Uutisryhmä sfnet.atk.ohjelmointi on tarkoitettu tietokoneen ohjelmoinnin yhteydessä esiin nousseiden aiheiden käsittelyyn. Virallisen kuvauksen mukaan ryhmään sopii "kaikenlainen ohjelmointiin vaan ei valmiiden ohjelmien käyttöön liittyvä keskustelu: algoritmit, ohjelmointikielet, työkalut, ohjelmien suunnittelu, määrittely, testaus jne."

Uutisryhmä sfnet.atk.ohjelmointi.moderoitu on yllämainitun ryhmän moderoitu versio, joka poistettiin moderointisoftan lakattua toimimasta eikä sitä ole enää syytä käyttää.

Keväällä 1998 perustettiin uutisryhmä sfnet.atk.ohjelmointi.alkeet. Ryhmän virallinen kuvaus kertoo, että se "on tarkoitettu ohjelmointia aloitteleville tai sellaisille, jotka tutustuvat itselleen uuteen ohjelmoinnin osa-alueeseen". Hyvä nyrkkisääntö on, että jos jotain kysymystä käsitellään hyvin osa-alueen perusoppikirjoissa, se kuuluu alkeet-ryhmään. Toisaalta se, että vuosia ohjelmoinut ihminen ei kohtuullisella vaivalla löydä ratkaisua ongelmaansa, on kohtuullisen hyvä merkki siitä, että kysymys ei ole alkeista. Alkeet-ryhmällä on oma FAQ.

HTML-kieleen liittyvät kysymykset eivät kuulu mihinkään ohjelmointiryhmään, sillä HTML ei ole ohjelmointikieli. Esitä ne mielummin WWW-kysymyksille varatussa ryhmässä sfnet.viestinta.www, kun olet ensin tarkistanut, ettei kysymykseesi ole vastattu ryhmän VUKK:ssa tai englanninkielisessä FAQ:ssa.

Esittäessäsi kysymyksen muista kertoa kaikki olennainen! Älä jätä mainitsematta käyttöjärjestelmää, ohjelmointikieltä äläkä kielen tulkkia tai kääntäjää, paitsi jos olet varma, etteivät ne ole olennaisia. Kerro myös omat ajatuksesi; mainitse jotain siitä, mitä olet (tuloksettomasti) jo kokeillut; kerro myös, miksi esität kysymyksesi. Näin varmistat sen, että ryhmän muut lukijat pääsevät ongelmaasi nopeasti kiinni, ja saat heti alusta alkaen hyödyllisiä vastauksia.

Numerosarjoja ja niiden tarkistemerkkejä

Numerosarjojen tarkisteista on olemassa tätä FAQia kattavampi esitys Tarkistusmerkkien laskentamekanismeja. Sen on kirjoittanut Teppo Vuori. Pankkeihin liittyviä tunnusnumeroita koskevat vastaukset perustuvat Suomen pankkiyhdistyksen julkaisuun Tilisiirto-opas 1.12.1998 (saatavana verkosta PDF-muodossa).

Miten pankkiviitenumero muodostetaan?

Pankkiviitenumero korkeintaan 20 merkkiä pitkä numerosarja. Sen tulisi kuitenkin olla mahdollisimman lyhyt, jotta näppäilyvirheet vähenisivät. Mielellään kuitenkin vähintään 4 merkkiä. Laskuttaja voi valita viitenumeron vapaasti viimeistä numeroa lukuunottamatta. Viitenumero suositellaan tulostettavaksi viiden numeron ryhmissä oikealta alkaen. Alkunollia ei tulosteta.

Viitenumeron viimeinen numero on tarkiste. Se muodostetaan seuraavasti: &

• Tarkistettavan viitteen numerot tarkistetta lukuunottamatta kerrotaan oikealta vasemmalle painoarvoilla 7, 3, 1, 7, 3, 1, ...

• Tulot lasketaan yhteen ja summa vähennetään seuraavasta täydestä kymmenestä.

• Erotus on viitenumeron tarkiste.

Esimerkiksi 123 45672 on oikein muodostettu viitenumero.

Kimmo Surakka [email protected] on kirjoittanut tästä aiheesta seittisivun, josta löytyy mm. C-kielinen esimerkkifunktio.

Miten rakentuu pankkitilinumero?

Suomalaisten pankkien tilinumerot rakentuvat tällä hetkellä (tammikuu 1999) seuraavasti. Tilinumero on korkeintaan 14 merkkiä pitkä ja koostuu pelkästään numeromerkeistä. Kun tilinumero on tarkoitettu ihmisten luettavaksi, se kirjoitetaan kahdessa osassa, joiden välissä on yhdysviiva. Ensimmäinen osa on aina kuusi merkkiä pitkä, ja toisen osan pituus vaihtelee välillä kahdesta kahdeksaan merkkiä. Tilinumeron kaksi ensimmäistä merkkiä ilmaisevat tiliä hallinnoivan pankin tai pankkiryhmän. Tilinumeron viimeinen merkki on tarkiste.

Tilinumeron konekielinen muoto, eli se muoto, jota ihmisten ei ole tarkoitus lukea, muodostetaan selväkielisestä muodosta seuraavasti.

• Mikäli tilinumero alkaa 1, 2, 31, 32, 33, 34, 35, 6 tai 8, tilinumero täydennetään vasemmalta lukien kuuden numeron jälkeen siten, että 14 numeroa täyttyy.

• Mikäli tilinumero alkaa 4 tai 5, tilinumero täydennetään vasemmalta lukien seitsemännen numeron jälkeen siten, että 14 numeroa täyttyy.

Esimerkiksi tilinumerot 123456-785 ja 12345600000785 merkitsevät samaa tiliä, ja tilinumerot 432456-781 ja 43245670000081 merkitsevät samaa tiliä.

Tilinumeron tarkiste lasketaan tilinumeron konekielisen muodon 13 ensimmäisestä merkistä vasemmalta lukien. Kukin numeromerkki kerrotaan painoarvolla 2 tai 1 siten, että oikeanpuolimmaisin kerrotaan painolla 2 ja vierekkäiset merkit kerrotaan eri painolla. Näiden tulojen numeromerkkien summa vähennetään pienimmästä kyseistä summaa suuremmasta, kymmenellä jaollisesta luvusta. Tämä erotus on tilinumeron tarkiste, joka merkitään tilinumeron viimeiseksi eli 14. merkiksi.

Miten henkilötunnus muodostetaan?

Suomalaisen henkilötunnuksen muoto on määrätty väestötietoasetuksen 2 pykälässä (Finlex-säädöskokoelman numero 886/1993 muutettu 84/1997).

Henkilötunnus (aiemmin sosiaaliturvatunnus) koostuu syntymäajasta, vuosisatamerkistä, tunnusluvusta ja tarkistemerkistä. Niinpä se on muotoa PPKKVVCNNNT. Kaikki nollat tulostetaan.

Vuosisatamerkki (C) on - 1900-luvulla ja + 1800-luvulla syntyneillä. 2000-luvulla (tarkkaan ottaen 1.1.2000 ja sen jälkeen) syntyneiden henkilötunnuksissa käytetään isoa A-kirjainta. Huomaa, että henkilötunnuksessa ei ole automaattisesti viivaa välissä; kaikki ohjelmat, jotka olettavat henkilötunnuksen olevan muotoa 111111-1111, hajoavat 2000-luvulla.

Tunnusluku (NNN) on kolminumeroinen luku, joka on miehillä pariton ja naisilla parillinen. Tunnusluku on harvoin kovin suuri.

Tarkistemerkki (T) lasketaan siten, että syntymäaika ja tunnusluku yhdistetään yhdeksi 9-merkkiseksi luvuksi, joka on siis muotoa PPKKVVNNN. Tämä luku jaetaan 31:llä. Jakojäännöksen perusteella valitaan tarkistemerkiksi yksi merkeistä 0123456789ABCDEFHJKLMNPRSTUVWXY siten, että jaon mennessä tasan tarkistemerkki on 0, jakojäännöksen ollessa yksi se on 1 jne. Jos siis jakojäännös on 30, on tarkistemerkkinä kirjain Y.

Olen kirjoittanut C-kielisen ohjelman, joka tarkastaa henkilötunnuksen oikeellisuuden.

Lars Wirzenius on kirjoittanut Python-skriptin, joka generoi henkilötunnuksia annetuista päivämääristä.

Miten LY-tunnus muodostetaan?

LY-tunnuksen muoto on määrätty asetuksessa liike- ja yhteisötunnuksesta (598/1991). Asetuksen teksti on saatavissa myös verkosta Finlex-säädöskokoelman kautta. Seuraava kappale on melko suoraa lainausta asetustekstistä (4 §).

Liike- ja yhteisötunnuksen muodostavat järjestysnumero ja tarkistusnumero mainitussa järjestyksessä. Järjestysnumero on enintään seitsemännumeroinen. Tarkistusnumeron laskemiseksi kerrotaan oikealta vasemmalle lukien järjestysnumeron

• ensimmäinen numero luvulla 2,

• toinen numero luvulla 4,

• kolmas numero luvulla 8,

• neljäs numero luvulla 5,

• viides numero luvulla 10,

• kuudes numero luvulla 9,

• seitsemäs numero luvlla 7

lasketaan näin saadut tulot yhteen ja jaetaan summa luvulla 11. Tarkistusnumero määräytyy jakolaskun jakojäännöksen perusteella seuraavasti: jos jakojäännös on nolla, on tarkistusnumero nolla. Jos jakojäännös on suurempi kuin yksi, on tarkistusnumero erotus, joka saadaan vähentämällä jakojäännös luvusta 11. Jos jakojäännös on yksi, jätetään tarkistusnumeroa vastaava järjestysnumero käyttämättä.

Selvennykseksi mainittakoon, että minkään oikeellisen ly-tunnuksen jakojäännös ei voi olla yksi.

Euroopan yhteisvaluutta euro

Miten muutan markat (tai kruunut tai ...) euroiksi ja takaisin?

Euron ja siihen sidottujen kansallisten valuuttojen välillä tai näiden kansallisten valuuttojen kesken saa tehdä muutoksia vain tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Nämä säännöt on asetettu Neuvoston asetuksessa (EY) numero 1103/97. Säännöt ovat seuraavat:

Euron ja kansallisten eurovaluuttojen välisissä muuntokursseissa (jotka on esitetty myöhemmin tässä kirjoitelmassa) on kuusi merkitsevää numeroa, ja ne ilmaisevat yhden euron arvon kunkin kansallisen valuutan mukaan. Muuntokursseja ei saa pyöristää, eikä niitä saa lyhentää. Ei ole myöskään sallittua käyttää kurssin pyöristettyä käänteislukua, tai muuntokursseista johdettuja kahden kansallisen valuutan välisiä kursseja. Muunnoksen välituloksena käytettävä euromääräinen rahasumma saadaan pyöristää vähintään kolmen desimaalin tarkkudelle.

Muunnokset on siis tehtävä seuraavasti:

• Euro muutetaan kansalliseksi valuutaksi kertomalla euromääräinen rahasumma muuntokurssilla. Tulos pyöristetään kansallisen valuutan tavan mukaisesti lähimpään yksikköön, alayksikköön tai jomman kumman kerrannaiseen tai murto-osaan. Esimerkiksi markkamääräinen tulos voidaan tilanteesta riippuen pyöristää joko penneiksi tai kymmeniksi penneiksi. Näin esimerkiksi 5 euroa on 5 * 5,94573 Suomen markkaa eli asianmukaisesti pyöristettynä 29 markkaa ja 70 penniä.

• Kansallinen valuutta muutetaan euroiksi jakamalla rahasumma muuntokurssilla. Ei ole luvallista kertoa muuntokurssin käänteisluvulla, mikäli pyöristysvirheet ovat mahdollisia. Saatu rahasumma pyöristetään ylös- tai alaspäin lähimpään senttiin. Esimerkiksi 20 Suomen markkaa on 20 / 5,94573 euroa eli asianmukaisesti pyöristettynä kolme euroa ja 36 senttiä.

• Kansallinen euroalueen valuutta muunnetaan toiseksi kansalliseksi euroalueen valuutaksi käymällä euron kautta. Euromääräinen välitulos saadaan pyöristää vähintään kolmen desimaalin tarkkuudelle. Esimerkiksi 100 Suomen markkaa on 100 / 5,94573 = 16,819 euroa ja siis 16,819 * 1,95583 Saksan markkaa eli asianmukaisesti pyöristettynä 32,90 Saksan markkaa.

Muita menetelmiä saadaan käyttää vain, jos ne antavat täsmälleen saman tuloksen kuin tässä mainitut.

Kansallisten eurovaluuttojen ja euron väliset muuntokertoimet

Seuraavia muuntokertoimia tulee käyttää muunnettaessa kansalliset eurovaluutat euroiksi ja päinvastoin:

• 1 EUR = 40.3399 BEF

• 1 EUR = 1.95583 DEM

• 1 EUR = 166.386 ESP

• 1 EUR = 6.55957 FRF

• 1 EUR = .787564 IEP

• 1 EUR = 1936.27 ITL

• 1 EUR = 40.3399 LUF

• 1 EUR = 2.20371 NLG

• 1 EUR = 13.7603 ATS

• 1 EUR = 200.482 PTE

• 1 EUR = 5.94573 FIM

Lähde: Euroopan unionin sivu "Euro Conversion Rates" (txt) ja (html).

Muuntokertoimet eivät riitä oikean muutoksen tekemiseksi. Tarkat ohjeet on mainittu edellä.

Päiväykseen liittyviä algoritmeja

Yleistä ja pari kalenterikirjastoa

Vaikka monet päiväykseen liittyistä algoritmeista ovatkin kansainvälisiä, käsittelen osaa niistä tässä. Koska Suomi ja Yhdysvallat laskevat kalenterinsa hieman eri tavoin, emme voi odottaa, että pääasiassa yhdysvaltalaiset faqinkokoajat osaisivat vastata suomalaisten kannalta oikein.

Itse asiassa huomasin etsiessäni tähän dokumenttiin vastauksia, että osaa päiväysalgoritmeista ei ole oikeastaan ollenkaan käsitelty kansainvälisissä FAQ:eissa. Niissäkin, joissa näitä harvoin käsiteltyjä kysymyksiä on käsitelty, on kokoaja sanonut, että hänellä ei ole hajuakaan, onko hänen antamansa vastaus oikea.

Riku Meskanen [email protected] on kirjoittanut C-kielisen kalenterikirjaston. Kirjasto on GNU General Public Licensen alainen ja on saatavissa FTP:llä sekä tar.gz- että zip-tiedostona.

Steffen Beyer [email protected] on kirjoittanut Perl-modulin Date::DateCalc, joka sisältää yksinkertaisia päiväykseen liittyviä rutiineja. Minulla ei ole kokemuksia sen toimivuudesta. Modulin voi hakea CPAN-mirroreista esimerkiksi hakemistosta modules/by-module/Date.

Miten määritän annetun päivän viikkonumeron?

Tähän kysymykseen annetaan huomattavasti enemmän vääriä kuin oikeita vastauksia. Seuraava on yritetty varmistaa oikeaksi, mutta takuita en anna.

Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvallat, Suomi numeroi viikkonsa kansainvälisen ISO 8601 -standardin mukaisesti. Lisää yleistä tietoa tästä standardista saa Jukka Korpelan kirjoittamasta jutusta ISO 8601, the date and time representation standard. Standardi otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1973. Sen mukaan:

• viikon ensimmäinen päivä on maanantai; ja

• vuoden ensimmäinen viikko (viikko 1) on se viikko, johon kuuluu vuoden ensimmäinen torstai.

Tästä seuraa muutama viikkonumeron laskemista vaikeuttava asia. Kaksi tärkeintä lienevät se, että tammikuun 1. päivä ei välttämättä kuulu vuoden ensimmäiseen viikkoon, ja se, että vuodessa on vuodesta riippuen joko 52 tai 53 viikkoa.

Calendar FAQ:in (osa 3, kysymys 5.6) mukaan 53 viikkoa on kaikissa vuosissa, jotka alkavat torstaina, sekä lisäksi karkausvuosissa, jotka alkavat keskiviikkona. Muissa on 52 viikkoa.

Niinpä kohtuullisen yksinkertainen algoritmi on seuraavanlainen (mukailtu edellämainitussa Riku Meskasen [email protected] kalenterikirjastossa olevan toteutuksen pohjalta):

1. Laske, montako päivää on kulunut vuoden alusta (jos annettu päivä on tammikuun ensimmäinen, vastaus on 0). Lisää tähän 0, jos tammikuun

   1. on maanantai, 1, jos tammikuun ensimmäinen on tiistai jne. Jaa vastaus seitsemällä ja ota osamäärästä huomioon vain kokonaiset; tämä on ensimmäinen arvaus viikkonumerkoksi.

2. Jos vuosi on alkanut maanantaina, tiistaina, keskiviikkona tai torstaina, lisää arvaukseen yksi.

3. Jos tulos on välillä 1-52, se kelpaa viikkonumeroksi mutta jos tulos on nolla, niin:

   • Jos edellinen vuosi on alkanut torstaina, tai se on ollut karkausvuosi ja alkanut keskiviikkona, viikkonumero on todellisuudessa 53.

   • Muussa tapauksessa todellinen viikkonumero on 52.

   jos tulos on 53, niin päätellään edellisen kohdan mukaisesti, onko vuodessa oikeasti 53 viikkoa:

   • Jos kuluva vuosi on alkanut torstaina, tai se on ollut karkausvuosi ja alkanut keskiviikkona, viikkonumero on todellisuudessa 53.

   • Muussa tapauksessa kyseessä on seuraavan vuoden 1. viikko ja viikkonumero on 1.

Seuraavassa C-ohjelmanpätkässä oleva weekno()-funktio laskee annetulle päivälle (d = päivä 1 - 31, m = kuukausi 1 .. 12 ja y = vuosi) viikkonumeron. Se on Tapani Tarvaisen [email protected] käsialaa.

int julian(int d, int m, int y)
{
  int n1, n2;
  n1 = 12*y+m-3;
  n2 = n1/12;
  return (734*n1+15)/24-2*n2+n2/4-n2/100+n2/400+d+1721119;
}

int weekno(int d, int m, int y)
{
  int n1, n2, w;
  n1 = julian(d, m, y);
  n2 = 7*(n1/7)+10;
  y = y+1;
  while ((w = (n2-julian(1,1,y))/7) <= 0) {
    y = y-1;
  }
  return w;
}

Monet ohjelmointivälineet ja käyttöjärjestelmät tarjoavat välineitä viikkonumeron laskemiseen. Ohjelmoijan on oltava kuitenkin tarkkana siitä, että hän käyttää työkaluja, jotka laskevat oikean maan viikkonumeroita - oikein. :-)

Muuta luettavaa

Tämän artikkelin sisälmys on tarkoituksella rajattu ahtaasti, sillä maailmalla on runsaasti hyvää (ja toki myös asiantuntematonta) materiaalia, joka vastaa useimpiin kysymyksiin. Tässä annetaan vihjeitä hyviksi aloituspaikoiksi. Lisää, itse asiassa aivan liikaa vastauksia ohjemoinnista usein esitettyihin kysymyksiin on FAQ-arkistossa. Katsele erityisesti comp-hierarkian FAQeja.

Kirjallisuutta

Vesa Lappalainen on koonnut seittisivulleen arvioita ohjelmointiin yleensä ja erityisesti graafisiin käyttöliittymiin, olio-ohjelmointiin, C++-kieleen ja Delphiin liittyvistä kirjoista. Tuolla sivulla on myös linkkejä Lappalaisen kirja-arvosteluihin.

Ohjelmointikielet

Tärkein verkosta saatavissaa oleva C-ohjelmointikieleen liittyvä kirjoitus on C-FAQ. Jukka Korpela on myös koonnut Tietoa C-ohjelmointikielestä (ja C++:sta) Internetissä.

Bjarne Stroustrupin kehittämään C++-kieleen liittyvää materiaalia löytyy kasapäin keksijän itsensä kokoaman seittisivun kautta. Erityisesti mainittakoon C++-FAQ Lite sekä SGI:n Standard Template Library Programmer's Guide.

Java-kielestä on olemassa FAQ-lista. Muutakin Java-materiaalia on seitissä.

Pascal-kielen Borland-murteisiin (poislukien Delphi) liittyviä tekstejä löytyy mini-FAQ:n kauttta.

Perl-materiaalia on The Perl Instituten seittisivulla. Lisäksi on saatavilla Perl-FAQ. Jukka Korpela on tehnyt itse materiaalia ja kerännyt linkkejä Perl-kielestä sekä suomeksi että englanniksi.

Python-kielen seittisivusto on olemassa. Jukka Korpela on koonnut Perustietoa Python-ohjelmointikielestä suomeksi.

Visual Basic FAQ on.

Lisp-kielestäkin on FAQ-lista sekä käyttäjäyhdistys (The Association of Lisp Users), ja Schemellä on Suomessa fanisivusto, jossa on erinomainen linkkilista.

Haskell-kielellä on seittisivusto.

Jukka Korpela on koonnut Tietoa Fortran-ohjelmointikielestä Internetissä.

Käyttöjärjestelmät

Microsoftin käyttöjärjestelmistä tietoa löytyy kasapäin ympäri verkkoa. Parhaan tuloksen saa etsimällä kysymykseensä vastausta suosikkihakurobotillaan ja lisäksi Googlen keskusteluarkistoista. MS-DOS-ohjelmoinnin kysymyksiin vastaillaan FAQ-listassa. Windows-ohjelmointiin sopiva lähtöpaikka lienee Microsoftin oma ohjelmointiportaali.

Macintosh-ohjelmoinnista on FAQ-lista.

Unix-ohjelmoinnistakin on FAQ-lista

Standardit ja muut normit

Standardeista, normeista ja "teollisuusstandardeista" yleisesti kertoo Jukka Korpelan kirjoitus Standardi, mikä se on?.

Suomen aakkostamista käsittelee SFS-standardi 4600. Asiasta on luettavissa lehdistötiedote. Jukka Korpela on kirjoittanut seittisivun aakkostuksesta Suomessa.

Euroopan standardointijärjestö CEN on julkaissut eräitä epävirallisiksi mutta merkittäviksi normeiksi luonnehdittavissa olevia sopimuksia, ns. CWA:ita (CEN Workshop Agreement). Niissä mm. käsitellään sitä, miten erilaiset kieli- ja kulttuuririippuvuudet tulisi ottaa huomioon tietokoneohjelmien suunnittelussa sekä mikä on yleiseurooppalaisiin yhteyksiin sopiva käytäntö päiväysten, rahamäärien yms. esittämiseen eli ns. pan-European locale.

Kommentteja halutaan

Tätä kirjoitelmaa ylläpitää Juha Autero. [email protected]. Korjauksia, lisäyksiä ja muuta sellaista otetaan vastaan.

FAQ:n ylläpitäjä tarvitsee avustajia! Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä ylläpitäjään [email protected].

Kiitokset

Seuraavat ihmiset ovat auttaneet minua tämän kirjoitelman kokoamisessa palautteellaan, kokemuksellaan, tiedoillaan ja ehdotuksillaan. Suuri kiitos heille kaikille.

• Juha Antila

• Jaakko Haakana

• Martti Halminen

• Jonne Itkonen

• Jukka Korpela

• Jouko Koski

• Jarno Käyhkö

• Jani Lahti

• Jukka Lahtinen

• Tero Lahtinen

• Sami J. Laine

• Vesa Lappalainen

• Jari Lehtonen

• Ville Lehtonen

• Veli-Pekka Lehtosaari

• Tor Lillqvist

• Teemu Luojola

• Riku Meskanen

• Jori Mäntysalo

• Markku Nevalainen

• Kimmo Pyykkö

• Juha-Heikki Ruismäki

• Rauli Ruohonen

• Kimmo Surakka

• Tapani Tarvainen

• Mikko Vierula

• Teppo Vuori

• Lars Wirzenius

• Miika Åsten